Sivut

maanantai 28. tammikuuta 2008

Pitkästä aikaa

Onpas edellisestä postauksesta vierähtänyt hyvä tovi. Ja siltikään ei ole mitään valmista esiteltävää. ;/ Ei sitä ihmeitä ehdi parissa tunnissa / ilta tekemään. Ja kun olen vielä niin hidas kutojakin. Noh, pikkuhiljaa jotain valmistuukin.

Annelta ostin pari kiekkoa viron villaa ja 2mm addin puikot. Ihkut värit! Tykkään! Näistäkin varmaan revontulia vois tulla...


Vihervaarakin edistyy. Toinen hiha on valmis ja vartalo osaakin on jo hyvän matkaa tikuteltuna. Melkoinen lankasyöppö tämä on. Vartalo osa on imaissut nyt tasan kaksi kerää Mamboa ja tehtynä on siis resori ja yksi täys mallikerta palmikkoa. Kilo on tuota mamboa tähän varattuna, eiköhän se kuitenkin riitä.


Tiiättekö, kun joku käsityö imaisee mukaansa ihan kympillä?! Mulla ei ole sellaista työtä ollut varmaan koko viime vuoden aikana... tai varmasti olen jostain paljon innostunut, en nyt vain enää muista. Mutta nyt näistä alkuvuoden käsitöistä... Revontuleen ihastuin ihan täysillä. Siitä ei vain voinut pitää näppejään irti, sitä oli vain koko ajan pakko tehdä. Ja nyt tämä Vihervaara. Ei siitäkään malttais näppejään irti pitää. Ihanaa kun on ihania ohjeita! ;)
Paria uutta tekniikkaakin on tullut kokeiltua. Olen kansalaisopiston Perinnekäsityö kurssilla ja siellä sitten kokeillin Fransujen tekoa. Kirjan merkin tein, mutta ei siitä tullut julkaisu kelpoista... Solmut on kaikki ihan eri kohdissa ja joka suuntaan se on kiero. Täytyy yrittää jossain vaiheessa tehdä uusi.
Sitten olen kokeillut tumppujen tekoa neulekinnas teknikaalla. Tää on kivaa. Mutta en ny ihan välttämättä kuitenkaan kovin monia tummpuja jaksais tehdä. Mutta jos nyt edes yhdet lapsen käteen sopivat tumput sais tehtyä. Kuvassa on tokan tumpun alku. Ekassa tumpussa lanka, tekniikka ja tekijä eivät kohdanneet ja se jouti roskikseen. Mutta tästä tykkään. Langan löysin kirppikseltä viikonloppuna. Paksuutensa ja tiukka kierteisyytensä ansiosta passaa tähän tekniikkaan kuin nakutettu. Ainut miinus tulee siitä, että lankaa on karheaa. On ilmeisesti ihan täyttä pässin pökkimää. Ja koska olen väline urheilija, niin pitihän sitä ostaa ihan oikea neulekinnas neulakin.

Viikonloppuna kokeilin myös varrasvirkkausta, mutta en mä siihen kyllä hurahtanut yhtään. Ei ollut mun juttu.


Lopuksi vielä poikien väkerryksiä. Kokeiltiin tuossa joku aika sitten poikien kans neulahuovutusta. Piparkakku muotin sisään villaa ja sitten tökkimään. Kumpainenkaan jätkistä ei saanut neulee sormeensa, mutta äiskä sai kun laitto käpälänsä liian lähelle Peetun neulaa. ;) Kumpainenkin jaksoi kolme kuvaa pistellä ja niistä sitten ompelin kolme hernepussia. Yhtä en löytänyt mistään. Eihän kukaan huomaa, etten jaksanut vaihtaa ompelukoneeseen lankoja... ;)


Aiju, kovasti ja paljon kiitos You Make My Day- tunustuksesta! Se lämmitti kovasti mieltäni!





3 kommenttia:

SatuU kirjoitti...

Wau, sullahan on ollut vauhti päällä..vaikka mitä uutta! Tuo Vihervaara on kyllä ihana...

Satu H kirjoitti...

vai ei mitään valmistu? ohan siellä ehitty testaamaan vaikka ja mitä! ittee kiinnostas kans kokeilla millasta tuo varrasvirkkaus on, mutta epäilen kans vähän etten siitä ehkä perustas..

terhi.paaskyla kirjoitti...

Moikka Tellu! Löysin sun uudenkin blogin ja ryhdyn tämänkin vakkarilukijaksi. Ihania töitä oot saanut aikaiseksi, vau! Kysymyskin olisi, kun sun blogisi on niin hieno kaikkine oheistoimintoineen. Mistä mahtaa saada ton "Lisää minut blogilistan suosikkeihin" -linkin? Ottaisin semmosen mielellään omaankin blogiini, jos sais lisää lukijoita.