Väsy alkaa pikkuhiljaa onneksi helpottaa, mutta ei voi kyllä vieläkään sanoa, että olisi mitenkään virkeä olo. Mutta hiljaa hyvä tulee, sanotaan.
Alhainen verenpaine (90/69) on aiheuttanut oman olonsa. Erityisesti huimaus on ainainen vieras. Varsinkin ylösnoustessa, mutta välillä ihan tuosta noinkin vain alkaa silmissä sumeta ja päässä pyöriä. Ei kai tuolle mitään juurikaan voi tehdä, suolaa ja salmiakkia lisätä. Sukuvika tuokin.
Olen myöskin viimeaikoina "kärsinyt" pahemman luokan väsymyksestä työpaikkaani. Olen ollut ko. firmassa nyt 11,5 vuotta töissä, ja olen lopen kyllästynyt työn yksipuolisuuteen ja siihen, että työhen ei tarvitse/saa käyttää omaa päätään ollenkaan. Ärsyttää, kun kädet ja hartiat on niin kipeät koko ajan, ettei kädet kestä kutomista saatika virkkaamista. Työ on raskasta, joten ei oikein mitään jaksakaan tehdä kun illalla kotiin pääsee. Työpäivät on pitkiä ja varsinkin lasten hoitopäivät ovat ihan liian pitkiä. Jotain muuta on pakko keksiä.
Kovasti tekisi mieli opiskelemaan... mutta eipä se ole mahdollista ainakaan kolmeen vuoteen. Ja sekin ahdistaa ja v...tuttaa. Teki aivan hirvittävän kovasti mieli hakea yhteishaussa Ikaalisten käsi- ja taideteolliseen oppilaitokseen Taide- ja sisustuslasi linjalle. Mutta vielä ei ole mun vuoro opiskella jos koskaan...
'
Mutta on täällä kaikenlaista iloistakin tapahtunut, vaikka edellisestä vuodatuksesta ehkä saakin ihan päinvastaisen kuvan.
Peetu sai hoidettua eskarin kunnialla loppuun ja 16.8 Peetusta tulee sitten ihan virallisesti ekaluokkalainen. Turvallisin mielin laitan Peetun koulutielle ja tiedän, että kyllä Peetu sielä pärjää. Peetu on luonteeltaan varsin avoin ja tutustuu helposti uusiin ihmisiin. Joten en usko, että tulisi olemaan ongelmia esim kavereiden saannissa. Ja osa on vanhoja tuttuja eskarista. Koulussa käytiin myöskin tutustumassa ja luokka vaikutti varsin mukavalta. 16 lasta ja erittäin mukavan tuntuinen opettaja.
Ja Leevi puolestaan aloittaa eskarin elokuussa. Kovasti Leevi innoissaan odottaa eskariin pääsyä ja vauhdikkaalta tuntui Leevin eskari ryhmäkin kun tutustumassa käytiin.
a
Nyt Peetu ja Leevi ovat olleet viime perjantai illasta asti Jalasjärvellä mun vanhempien luona lomalla. Kotiin ne haetaan ens viikonloppuna. Eilen innostuin ompelemaan Pitkästä aikaa. Löysin netistä ihanan laukun ohjeen. Ja sellaisen sitten teinkin. Mutta tyhmyyttäni unohdin tehdä siihen kiinnitys juttua. Nyt laukkua ei saa mitenkään kiinni ja ei se kovin käytännöllinen sellaisena ole. Jos en keksi siihen mitään kiinnitysjuttua jonka siihen vielä voisi lisätä jää muten aika kiva laukku käyttämättä. Höh ja PöH!!
Kangas on Eurokankaan palalaarista ostettua paksua puuvillaa ja vuorena puolestaan valkoista ohutta puuvillaa.
a
Olen yrittänyt perehtyä kestovaippojen ihmeelliseen maailmaan, mutta vielä en ole päässyt puusta pitkälle. Jos joku olis (vaikka ihan kädestä pitäen) valmis auttamaan mut alkuun kestovaipppojen ompelussa ottaisin mielelläni ja kovasti tyytyväisenä ja onnellisena avun vastaan.
a
Maha kurnii siihen malliin, että taitaa olla viisain mennä syömään jotain. Mutta enköhän minä taas bloggaa, ennemmin tai myöhemmin. :)
4 kommenttia:
Oi onneksi olkoon!!! Ja voimia ja jaksamista Sinulle!!!
Saisko laukkuun sellaisen magettinapit... miksiköhän niitä oikeesti sanotaan... tiedätkö mitä tarkoitan? Makeen värinen kassi!
Voi onnea! Kaikkea hyvää odotus päiviin ja olemiseen.
Kiitos Onnitteluista!
Minna, sen magneettinapin tuohon olisin halunnu laittaakin. Mutta ei sitä oikein siististi siihen näin jälkikäteen saa laitettua. Menkööt laukku harjotus kappalena, seuraavaan sitte joku kiinnitys juttukin. :)
Lähetä kommentti