Ei ole oikein viime aikoina blokkaaminen huvittanut. Ulkona on tullut oltus Paljon, kun on ollut niin ihania ilmoja. Ja vapaa ajan jota on ollut, olen pistellyt. Jep, ristipisto kärpänen kävi puraisemassa. Olen hidas pistelijä, joten valmista syntyy hitaasti, mutta mihinkäs tässä kiire on valmiissa maailmassa?!
Nämä kaksi sydän mallia on tullut
Violariumista kaupanpäällisenä ja tykkään näistä kovasti. Pellavalle pistelin kahen yli DMC:n langalla. Mallit ovat
The gift of stitching -netti lehden malleja, nimeltään French Inspired Hearts, kokoa näillä ei ole kuin noin 50 pistoa kanttiinsa. Viimmeistelemättömiä ovat vielä nämäkin. Ehdottakaapas miten nämä viimmeistelisin. Mulla ei nyt oikein ole mitään ideaa näille.
Vois luonnehtia, että meillä oli ikimuistoinen vappu! Perjantai aamulla lähdettiin perinteisesti Kokkolaan vapun viettoon. Pojat kävi heti hattarat ja paukku serpentiinit ostamassa ja hattaroita sitten mentiin suihkulähteen luokse penkille nautiskelemaan. Peetulle iski ällötys ja se meni suihkulähdettä katsomaan. Kuului molskis, ja poika naamallaan suihkulähteessä. Ei muuta kuin vettä valuva, kylmästä tärisevä poitsu autoon ja kotia. Kokkolassa ehdittiin olla maksimissaan 20 min. Joten aika pikainen reissu. Mutta että ei tylsäksi kävisi, niin kotona Peetu ajeli mönkkärillä. pääti hyppäyttää mönkkäriä, ajamalla keinujen välistä. Mönkkärin sarvi tarttui keinun naruun ja heitti mönkkärin täysin nurin päin. Luojan kiitos, Peetu ei jäänyt mönkkärin alle vaan tippui kyytistä aikaisemmin. Mönkkäri ei lähde käyntiin ja lokarikin melkein irti. (oikeasti siinä on vain akkussa pieni vika, mutta taitaa kuitenkin olla "rikki" aikasta kauan!) Vaikka tässä olisi mielestäni jo ihan tarpeeksi tapahtumaa yhdelle päivälle, niin vielä kerran sain olla Tosi huolissani!
Annoin pojille luvan mennä takapihalla olevan metsän reunaan leikkimään. Leevin tosin patistin ensin vaihtamaan kumpparit jalkaan. Peetu meni jo metsään ja minä kävin jututtamassa naapurin rouvaa. Leevi tuli kenkien vaihto reissultaan ja lähti Peetun perään metsään. Ja minäkin kävin huutelemassa, vielä, että älkää menkö kauas, että näkösällä pitää pysyä, yksin ei saa lähteä kauemmas. Ei kuulu Peetun vastausta eikä näköhavaintoa pojasta ole sen koommin kun se sillan ylitti ja meni metsään. Minä juosten vaihtaen sandaaleja lenkkareiksi ja metsään ehtimään Peetua. Leevi reppana juoksi perässäni. Jonkun matkan päässä on silta, jolla oltaan monesti käyty yhdessä leikkimässä. Olin varma että Peetu on mennyt sinne. Päästiin Leevin kanssa sillalle ja todettiin, että ei täälä ole ristin sielua. Soitto Jannelle, joka oli just lähdössä moottoripyöräilemään kesän ekaa kertaa. Janne kävi mopolla kiertelemässä lähi tiet, ei näy poikaa. Minä olin jo poolisille soittamassa, että tulevat auttamaan etsimisessä. Ojissa paljon vettä, olin varma että Peetu löytyy hukkuneena jostakin ojasta. Janne kutenkin pääti vielä kurkata sisältä. Ja sieltähän se Peetu löytyi, pelas pleikkaria olohuoneessa. Juttelu Peetun kanssa ja tiukat kysymykset missä oli ollut. Oli ollut piilossa jossain puskan takana sen aikaa kun me oltiin oltu näkösällä ja oli sitten juossut sisälle pelaan pleikkaria. Arvatkaapas kuuliko pieni mies puhuttelun?! Huolen määrä oli valtava!
Lauantai aamulla heräsin siihen, kun mulla oli ketsuppia molemmat kädet ihan punaisenaan ja Peetu virnuilee höyhen kädessä. Jep, liikaa Hauskoja kotivideoita. Kermavaahtoa ei jääkaapissa ollut ollut, joten oli päättänyt ottaa ketsuppia...
Joten, aika tapahtuma rikas Vappu! En ihmettele yhtään, että multa löytyy jo harmaita hiuksia. ;)
Kuvassa (vielä kuivina) pojat syö hattaraa Kokkolan torilla.
Toissa viikonloppuna käytiin Korpelan padolla makkaranpaisto retkellä! Vesi oli korkealla eikä perille asti kourua pitkin päässyt, piti vähä oikaista.
Siskoseni
